Harsokangas on ohut ja ilmava kangas, jonka levität löysästi taimien päälle. Se toimii kuin kevyt peitto. Yöllä se pidättää osan maan lämmöstä ja vaimentaa tuulta. Se riittää usein kirkkaana syysyönä tai myöhäisenä hallayönä toukokuussa. Kovaa pakkasta vastaan se on väärä väline, samoin ikivihreiden kasvien suojana kevätauringossa.
Kuinka paljon harsokangas suojaa pakkaselta?
Ruotsista ei löydy mittausta siitä, kuinka monta astetta harso antaa lisää. Emme ole löytäneet yhtään ruotsalaista viranomaista tai tutkimuslähdettä, joka ilmoittaisi asteluvun. Britannian kuninkaallinen puutarhaseura Royal Horticultural Society (RHS) arvioi, että paksumpi harso suojaa pakkaselta noin kahden asteen verran. Pidä lukua suuntaa antavana, ei takuuna. Suojan teho riippuu siitä, kuinka kylmä yöstä tulee, tuuleeko, kuinka paljon lämpöä maahan on varastoitunut ja kuinka paksu harso on.
Lähimmäs ruotsalaista mittausta pääsee Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n Alnarpin kampuksella tehty opinnäytetyö (Ljungberg ja Svensson, 2014). Siinä mitattiin lämpötilaa erilaisten harsojen alla kahdella tilalla Etelä-Ruotsin Skånessa huhti- ja toukokuussa. Kylmimpänä yönä mittari näytti ilman harsoa −1,1 °C toisella tiloista. Silloin 30 gramman harso ja kaksinkertainen 17 gramman harso pitivät lämmön parhaiten. Ohuemmat harsot päästivät sen karkuun nopeammin.
Opinnäytetyön kirjallisuusosassa todetaan, että harso ei suojaa täysin, kun lämpötila laskee alle noin −4 °C:n, mutta se voi vähentää vaurioita. Harso riittää siis kevyeen pakkaseen.
Voiko harson alla tulla liian kuuma?
Kyllä. Samassa opinnäytetyössä mitattiin lämpötilaa myös aurinkoisina päivinä. Huhtikuun lopussa 22 gramman harson alla oli reilut 48 °C, kun ilman harsoa lämpötila oli 36–40 °C. Ero oli toisella tilalla 9 °C ja toisella 12,4 °C. Koe tehtiin pellolla eikä ruukkukasveilla, mutta harso kerää auringon lämpöä samalla tavalla myös ruukun päällä.
Lämpö voi auttaa keväällä vasta kylvettyjä kasveja, mutta se vahingoittaa kasveja, joiden pitäisi levätä talven yli.
Voiko harsoa käyttää talvella?
Ei ikivihreillä kasveilla, eli sellaisilla, jotka pitävät lehtensä tai neulasensa talven yli, kuten alppiruusulla, puksipuulla ja marjakuusella. Ruotsin puutarhaliiton Riksförbundet Svensk Trädgårdin neuvojat eivät suosittele harsoa herkkien ikivihreiden talvisuojaksi. Harso kerää auringon lämpöä ja lämmittää kasvia. Solukon vesi voi sitten jäätyä kylmänä yönä ja rikkoa soluseinät. Aurinko saa myös lehdet haihduttamaan vettä, eivätkä juuret pysty ottamaan uutta vettä jäätyneestä maasta. Kasvi kuivuu, ja tätä kutsutaan ahavoitumiseksi. Ruskeat lehdet tai neulaset huhti–kesäkuussa ovat merkki siitä.
Neuvojat suosittelevat sen sijaan juuttikangasta tai vihreää varjostuskangasta. Peitä ennen kaikkea aurinkoinen puoli. Juuttikangas vaimentaa myös tuulta. Suojan voi laittaa pian vuodenvaihteen jälkeen ja pitää paikallaan noin huhtikuun puoliväliin.
Lehtensä pudottavissa pensaissa ei ole kuivuvia lehtiä, mutta nekin voivat herätä liian aikaisin harson alla vallitsevassa lämmössä ja vaurioitua, kun pakkanen palaa.
Millainen harso kannattaa valita?
Svensk Trädgård kysyi harrastajaviljelijöiltä heidän harsoistaan Trädgårdsspanarna-hankkeessa. Suositus oli välttää ohuimpia 17 g/m²:n harsoja ja valita 22 g/m²:n tai painavampi harso. Paksumpi harso kestää pidempään ja eristää kylmältä paremmin. Halvat ohuet harsot saivat eniten kritiikkiä, ja osa niistä hajosi neljässä–kahdeksassa viikossa.
| Harso | Valoa läpi (valmistajan tieto) | Kylmin yö Alnarpissa | Svensk Trädgårdin neuvo |
|---|---|---|---|
| 17 g/m² | 85 % | Päästi lämmön karkuun nopeammin | Vältä, hajoaa helposti |
| 22 g/m² | 79 % | Päästi lämmön karkuun nopeammin | Pienin suositeltu paino |
| 30 g/m² | 75 % | Piti lämmön parhaiten | Kestää pidempään, eristää paremmin |
| 2 kerrosta, kumpikin 17 g/m² | Ei ilmoitettu | Piti lämmön parhaiten | Ei tietoa |
Valoarvot koskevat Alnarpin kokeen harsoja. Muiden merkkien arvot voivat poiketa niistä.
Päästääkö harso vettä läpi?
Päästää. Harso ei ole vedenpitävä. Sade ja kastelukannun vesi menevät sen läpi, ja mansikanviljelyssä kastellaan usein suoraan harson läpi. Se päästää läpi myös ilmaa ja suurimman osan valosta, joten sen voi pitää taimien päällä keväällä useita viikkoja. Muovi ei hengitä. Muovisäkin alle jää kosteutta, ja auringossa sen alla tulee nopeasti kuuma.
Milloin harso levitetään ja milloin se otetaan pois?
Päälle: Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n mukaan halla syntyy useimmiten, kun taivas on kirkas ja tuuli heikko. Levitä harso iltapäivällä, kun ennuste lupaa kirkasta ja kylmää yötä ja maassa on vielä päivän lämpöä. Sääasemat mittaavat lämpötilan kahden metrin korkeudella, ja maanpinnan tasolla voi olla selvästi kylmempää. Matalat taimet voivat siis paleltua, vaikka ennuste näyttäisi plusasteita.
Pois: Taita harso sivuun, kun aurinko tulee esiin ja lämpötila nousee plussalle. Mansikoiden päältä se pitää ottaa pois kukinnan ajaksi, muuten mehiläiset ja muut hyönteiset eivät pääse kukkiin.
Keväällä: Poista harso kokonaan, kun hallaöiden aika on ohi. SMHI muistuttaa, että yksittäisiä hallaöitä voi tulla vielä alkukesästä ja että vanhoille kansanperinteen hallapäiville ei löydy tukea tilastoista. Seuraa sääennustetta, älä almanakkaa.
Syksyllä: Ensimmäinen hallayö tulee eri alueilla eri aikaan. Ruotsin yleisradion SVT:n kartan mukaan (pohjana SMHI:n aineisto) se tulee Ruotsissa tavallisesti jo elokuun alussa osissa Jämtlandia ja Härjedalenia mutta vasta marraskuun lopussa Etelä-Ruotsin rannikolla. Harson alla daaliat ja myöhäiset vihannekset selviävät ensimmäisistä kevyistä hallaöistä.
Ohjeet vaihe vaiheelta löydät alempaa.
Miten kasvit suojataan parhaiten pakkaselta?
Se riippuu kasvista ja vuodenajasta.
| Suoja | Sopii parhaiten | Huomioi |
|---|---|---|
| Rullalla myytävä harso | Kasvupenkit, mansikat, vasta kylvetyt ja matalat taimet keväällä ja syksyllä | Kiinnitä reunat ja taita sivuun auringossa |
| Harsokankaasta ommeltu huppu | Yksittäiset ruukkukasvit ja pensaat hallaöinä ja tuulisella säällä | Samaa materiaalia kuin harso, joten avaa auringossa |
| Juuttikangas tai vihreä varjostuskangas | Ikivihreät kasvit vuodenvaihteesta huhtikuuhun ja tuuliset paikat | Antaa varjoa ja tuulensuojaa, ei lämpöä |
| Muovisäkki | Hätäratkaisu yksittäiseksi yöksi | Ei hengitä, ota pois aamulla |
Yksittäisille ruukuille on valmiiksi ommeltuja huppuja. Vinterhuv-pakkassuojamme on harsokankainen huppu, jossa on vetoketju ja kiristysnyöri, joten se pysyy paikallaan tuulessa ilman pyykkipoikia. Sitä koskevat samat säännöt kuin kaikkea harsoa: avaa vetoketju tai ota huppu pois aurinkoisina päivinä, ja valitse ikivihreille kasveille juuttikangas kevätauringon aikaan.
Lisää tapoja suojata ruukkukasveja löydät oppaasta Ruukkukasvit ulkona talvella. Ruusuille on omat niksinsä, kuten tyven peittäminen mullalla ja kuusenhavut, ja ne käydään läpi oppaassa Ruusujen talvisuojaus. Lisää puutarhaan löydät osastosta Piha & puutarha.
Yleisimmät virheet
- Harso levitetään vasta, kun jo pakastaa. Levitä se iltapäivällä, kun maa on vielä lämmin.
- Harso jätetään paikalleen kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Alnarpin kokeessa harson alla oli yli 48 °C.
- Harso ikivihreiden päällä helmi- ja maaliskuussa. Käytä juuttikangasta tai vihreää varjostuskangasta.
- Ohuin harso, koska se on halvin. 17 g/m² eristää huonoiten ja hajoaa helpoimmin.
- Harso pingotetaan kireälle. Levitä se löysästi. Taimia vasten painava harso voi vahingoittaa niitä.
- Reunoja ei kiinnitetä. Silloin harso lentää pois tai päästää kylmää ilmaa sisään alta.
- Kovalta pakkaselta suojataan pelkällä harsolla. Kun pakkaset tulevat jäädäkseen, arat ruukkukasvit pitää siirtää viileään, pakkaselta suojattuun sisätilaan.
Lähteet
- Riksförbundet Svensk Trädgård, neuvojat: Ajankohtaista helmikuussa (Miten suojaan herkät kasvit?) (ruotsiksi)
- Riksförbundet Svensk Trädgård: Talvenkestävyydestä (ruotsiksi)
- Riksförbundet Svensk Trädgård: Trädgårdsspanarna-hanke, harsojen tulokset 2024 (ruotsiksi)
- Ljungberg ja Svensson (2014): Viljelmien peittäminen kuituharsolla ja sen vaikutus lämpötilaan ja ilmankosteuteen, opinnäytetyö, SLU Alnarp (ruotsiksi)
- SMHI: Halla ja maahalla (ruotsiksi)
- SMHI: Kesän hallayöt (järnnätter) (ruotsiksi)
- SVT Väder: Ensimmäisen hallan tavanomainen ajankohta (ruotsiksi)
- Royal Horticultural Society: How to grow olives (harso ja pakkanen) (englanniksi)






